selventävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selventävä | selventävät |
| genetiivi | selventävän | selventävien (selventäväin) |
| partitiivi | selventävää | selventäviä |
| akkusatiivi | selventävä; selventävän |
selventävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selventävässä | selventävissä |
| elatiivi | selventävästä | selventävistä |
| illatiivi | selventävään | selventäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selventävällä | selventävillä |
| ablatiivi | selventävältä | selventäviltä |
| allatiivi | selventävälle | selventäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selventävänä | selventävinä |
| translatiivi | selventäväksi | selventäviksi |
| abessiivi | selventävättä | selventävittä |
| instruktiivi | – | selventävin |
| komitatiivi | – | selventävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | selventävä- | |
| vahva vartalo | selventävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |