selvinnyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | selvinnyt | selvinneet |
genetiivi | selvinneen | selvinneiden selvinneitten |
partitiivi | selvinnyttä | selvinneitä |
akkusatiivi | selvinnyt; selvinneen | selvinneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | selvinneessä | selvinneissä |
elatiivi | selvinneestä | selvinneistä |
illatiivi | selvinneeseen | selvinneisiin selvinneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | selvinneellä | selvinneillä |
ablatiivi | selvinneeltä | selvinneiltä |
allatiivi | selvinneelle | selvinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | selvinneenä | selvinneinä |
translatiivi | selvinneeksi | selvinneiksi |
abessiivi | selvinneettä | selvinneittä |
instruktiivi | – | selvinnein |
komitatiivi | – | selvinneine |