selvitellyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selvitellyt | selvitelleet |
| genetiivi | selvitelleen | selvitelleiden selvitelleitten |
| partitiivi | selvitellyttä | selvitelleitä |
| akkusatiivi | selvitellyt; selvitelleen |
selvitelleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selvitelleessä | selvitelleissä |
| elatiivi | selvitelleestä | selvitelleistä |
| illatiivi | selvitelleeseen | selvitelleisiin selvitelleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selvitelleellä | selvitelleillä |
| ablatiivi | selvitelleeltä | selvitelleiltä |
| allatiivi | selvitelleelle | selvitelleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selvitelleenä | selvitelleinä |
| translatiivi | selvitelleeksi | selvitelleiksi |
| abessiivi | selvitelleettä | selvitelleittä |
| instruktiivi | – | selvitellein |
| komitatiivi | – | selvitelleine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | selvitellee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
selvitellyt- | |