selvittäjä (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | selvittäjä | selvittäjät |
genetiivi | selvittäjän | selvittäjien (selvittäjäin) |
partitiivi | selvittäjää | selvittäjiä |
akkusatiivi | selvittäjä; selvittäjän |
selvittäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | selvittäjässä | selvittäjissä |
elatiivi | selvittäjästä | selvittäjistä |
illatiivi | selvittäjään | selvittäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | selvittäjällä | selvittäjillä |
ablatiivi | selvittäjältä | selvittäjiltä |
allatiivi | selvittäjälle | selvittäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | selvittäjänä | selvittäjinä |
translatiivi | selvittäjäksi | selvittäjiksi |
abessiivi | selvittäjättä | selvittäjittä |
instruktiivi | – | selvittäjin |
komitatiivi | – | selvittäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | selvittäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |