selvittänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selvittänyt | selvittäneet |
| genetiivi | selvittäneen | selvittäneiden selvittäneitten |
| partitiivi | selvittänyttä | selvittäneitä |
| akkusatiivi | selvittänyt; selvittäneen | selvittäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selvittäneessä | selvittäneissä |
| elatiivi | selvittäneestä | selvittäneistä |
| illatiivi | selvittäneeseen | selvittäneisiin selvittäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selvittäneellä | selvittäneillä |
| ablatiivi | selvittäneeltä | selvittäneiltä |
| allatiivi | selvittäneelle | selvittäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selvittäneenä | selvittäneinä |
| translatiivi | selvittäneeksi | selvittäneiksi |
| abessiivi | selvittäneettä | selvittäneittä |
| instruktiivi | – | selvittänein |
| komitatiivi | – | selvittäneine |