selvittäminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selvittäminen | selvittämiset |
| genetiivi | selvittämisen | selvittämisten selvittämisien |
| partitiivi | selvittämistä | selvittämisiä |
| akkusatiivi | selvittäminen; selvittämisen |
selvittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selvittämisessä | selvittämisissä |
| elatiivi | selvittämisestä | selvittämisistä |
| illatiivi | selvittämiseen | selvittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selvittämisellä | selvittämisillä |
| ablatiivi | selvittämiseltä | selvittämisiltä |
| allatiivi | selvittämiselle | selvittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selvittämisenä (selvittämisnä) |
selvittämisinä |
| translatiivi | selvittämiseksi | selvittämisiksi |
| abessiivi | selvittämisettä | selvittämisittä |
| instruktiivi | – | selvittämisin |
| komitatiivi | – | selvittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | selvittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
selvittämis- | |