selviytynyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selviytynyt | selviytyneet |
| genetiivi | selviytyneen | selviytyneiden selviytyneitten |
| partitiivi | selviytynyttä | selviytyneitä |
| akkusatiivi | selviytynyt; selviytyneen | selviytyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selviytyneessä | selviytyneissä |
| elatiivi | selviytyneestä | selviytyneistä |
| illatiivi | selviytyneeseen | selviytyneisiin selviytyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selviytyneellä | selviytyneillä |
| ablatiivi | selviytyneeltä | selviytyneiltä |
| allatiivi | selviytyneelle | selviytyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selviytyneenä | selviytyneinä |
| translatiivi | selviytyneeksi | selviytyneiksi |
| abessiivi | selviytyneettä | selviytyneittä |
| instruktiivi | – | selviytynein |
| komitatiivi | – | selviytyneine |