selviäminen
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | selviäminen | selviämiset |
genetiivi | selviämisen | selviämisten selviämisien |
partitiivi | selviämistä | selviämisiä |
akkusatiivi | selviäminen; selviämisen |
selviämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | selviämisessä | selviämisissä |
elatiivi | selviämisestä | selviämisistä |
illatiivi | selviämiseen | selviämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | selviämisellä | selviämisillä |
ablatiivi | selviämiseltä | selviämisiltä |
allatiivi | selviämiselle | selviämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | selviämisenä (selviämisnä) |
selviämisinä |
translatiivi | selviämiseksi | selviämisiksi |
abessiivi | selviämisettä | selviämisittä |
instruktiivi | – | selviämisin |
komitatiivi | – | selviämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | selviämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
selviämis- |