sepittänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sepittänyt | sepittäneet |
| genetiivi | sepittäneen | sepittäneiden sepittäneitten |
| partitiivi | sepittänyttä | sepittäneitä |
| akkusatiivi | sepittänyt; sepittäneen |
sepittäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sepittäneessä | sepittäneissä |
| elatiivi | sepittäneestä | sepittäneistä |
| illatiivi | sepittäneeseen | sepittäneisiin sepittäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sepittäneellä | sepittäneillä |
| ablatiivi | sepittäneeltä | sepittäneiltä |
| allatiivi | sepittäneelle | sepittäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sepittäneenä | sepittäneinä |
| translatiivi | sepittäneeksi | sepittäneiksi |
| abessiivi | sepittäneettä | sepittäneittä |
| instruktiivi | – | sepittänein |
| komitatiivi | – | sepittäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sepittänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sepittänyt- | |