sheriffi (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sheriffi | sheriffit |
genetiivi | sheriffin | sheriffien sheriffeiden sheriffeitten |
partitiivi | sheriffiä | sheriffeitä sheriffejä |
akkusatiivi | sheriffi; sheriffin |
sheriffit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sheriffissä | sheriffeissä |
elatiivi | sheriffistä | sheriffeistä |
illatiivi | sheriffiin | sheriffeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sheriffillä | sheriffeillä |
ablatiivi | sheriffiltä | sheriffeiltä |
allatiivi | sheriffille | sheriffeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sheriffinä | sheriffeinä |
translatiivi | sheriffiksi | sheriffeiksi |
abessiivi | sheriffittä | sheriffeittä |
instruktiivi | – | sheriffein |
komitatiivi | – | sheriffeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sheriffi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Ks. seriffi |