Katso myös: shin- |
shin (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | shin | shinit |
genetiivi | shinin | shinien (shinein) |
partitiivi | shiniä | shinejä |
akkusatiivi | shin; shinin |
shinit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | shinissä | shineissä |
elatiivi | shinistä | shineistä |
illatiivi | shiniin | shineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | shinillä | shineillä |
ablatiivi | shiniltä | shineiltä |
allatiivi | shinille | shineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | shininä | shineinä |
translatiivi | shiniksi | shineiksi |
abessiivi | shinittä | shineittä |
instruktiivi | – | shinein |
komitatiivi | – | shineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | shini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
shin (monikko shins)
shin