shorttaaja (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | shorttaaja | shorttaajat |
genetiivi | shorttaajan | shorttaajien (shorttaajain) |
partitiivi | shorttaajaa | shorttaajia |
akkusatiivi | shorttaaja; shorttaajan |
shorttaajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | shorttaajassa | shorttaajissa |
elatiivi | shorttaajasta | shorttaajista |
illatiivi | shorttaajaan | shorttaajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | shorttaajalla | shorttaajilla |
ablatiivi | shorttaajalta | shorttaajilta |
allatiivi | shorttaajalle | shorttaajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | shorttaajana | shorttaajina |
translatiivi | shorttaajaksi | shorttaajiksi |
abessiivi | shorttaajatta | shorttaajitta |
instruktiivi | – | shorttaajin |
komitatiivi | – | shorttaajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | shorttaaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |