siemaisu (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | siemaisu | siemaisut |
genetiivi | siemaisun | siemaisujen siemaisuiden siemaisuitten |
partitiivi | siemaisua | siemaisuita siemaisuja |
akkusatiivi | siemaisu; siemaisun |
siemaisut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | siemaisussa | siemaisuissa |
elatiivi | siemaisusta | siemaisuista |
illatiivi | siemaisuun | siemaisuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | siemaisulla | siemaisuilla |
ablatiivi | siemaisulta | siemaisuilta |
allatiivi | siemaisulle | siemaisuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | siemaisuna | siemaisuina |
translatiivi | siemaisuksi | siemaisuiksi |
abessiivi | siemaisutta | siemaisuitta |
instruktiivi | – | siemaisuin |
komitatiivi | – | siemaisuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | siemaisu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |