siintänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | siintänyt | siintäneet |
| genetiivi | siintäneen | siintäneiden siintäneitten |
| partitiivi | siintänyttä | siintäneitä |
| akkusatiivi | siintänyt; siintäneen |
siintäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siintäneessä | siintäneissä |
| elatiivi | siintäneestä | siintäneistä |
| illatiivi | siintäneeseen | siintäneisiin siintäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | siintäneellä | siintäneillä |
| ablatiivi | siintäneeltä | siintäneiltä |
| allatiivi | siintäneelle | siintäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | siintäneenä | siintäneinä |
| translatiivi | siintäneeksi | siintäneiksi |
| abessiivi | siintäneettä | siintäneittä |
| instruktiivi | – | siintänein |
| komitatiivi | – | siintäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | siintänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
siintänyt- | |