sinkoutunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sinkoutunut | sinkoutuneet |
genetiivi | sinkoutuneen | sinkoutuneiden sinkoutuneitten |
partitiivi | sinkoutunutta | sinkoutuneita |
akkusatiivi | sinkoutunut; sinkoutuneen |
sinkoutuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sinkoutuneessa | sinkoutuneissa |
elatiivi | sinkoutuneesta | sinkoutuneista |
illatiivi | sinkoutuneeseen | sinkoutuneisiin sinkoutuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sinkoutuneella | sinkoutuneilla |
ablatiivi | sinkoutuneelta | sinkoutuneilta |
allatiivi | sinkoutuneelle | sinkoutuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sinkoutuneena | sinkoutuneina |
translatiivi | sinkoutuneeksi | sinkoutuneiksi |
abessiivi | sinkoutuneetta | sinkoutuneitta |
instruktiivi | – | sinkoutunein |
komitatiivi | – | sinkoutuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sinkoutunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sinkoutunut- |