sitaisu (2)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sitaisu | sitaisut |
| genetiivi | sitaisun | sitaisujen sitaisuiden sitaisuitten |
| partitiivi | sitaisua | sitaisuita sitaisuja |
| akkusatiivi | sitaisu; sitaisun |
sitaisut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sitaisussa | sitaisuissa |
| elatiivi | sitaisusta | sitaisuista |
| illatiivi | sitaisuun | sitaisuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sitaisulla | sitaisuilla |
| ablatiivi | sitaisulta | sitaisuilta |
| allatiivi | sitaisulle | sitaisuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sitaisuna | sitaisuina |
| translatiivi | sitaisuksi | sitaisuiksi |
| abessiivi | sitaisutta | sitaisuitta |
| instruktiivi | – | sitaisuin |
| komitatiivi | – | sitaisuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sitaisu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |