sivuttava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sivuttava | sivuttavat |
genetiivi | sivuttavan | sivuttavien (sivuttavain) |
partitiivi | sivuttavaa | sivuttavia |
akkusatiivi | sivuttava; sivuttavan | sivuttavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sivuttavassa | sivuttavissa |
elatiivi | sivuttavasta | sivuttavista |
illatiivi | sivuttavaan | sivuttaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sivuttavalla | sivuttavilla |
ablatiivi | sivuttavalta | sivuttavilta |
allatiivi | sivuttavalle | sivuttaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sivuttavana | sivuttavina |
translatiivi | sivuttavaksi | sivuttaviksi |
abessiivi | sivuttavatta | sivuttavitta |
instruktiivi | – | sivuttavin |
komitatiivi | – | sivuttavine |
sivuttava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sivuttava | sivuttavat |
genetiivi | sivuttavan | sivuttavien (sivuttavain) |
partitiivi | sivuttavaa | sivuttavia |
akkusatiivi | sivuttava; sivuttavan | sivuttavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sivuttavassa | sivuttavissa |
elatiivi | sivuttavasta | sivuttavista |
illatiivi | sivuttavaan | sivuttaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sivuttavalla | sivuttavilla |
ablatiivi | sivuttavalta | sivuttavilta |
allatiivi | sivuttavalle | sivuttaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sivuttavana | sivuttavina |
translatiivi | sivuttavaksi | sivuttaviksi |
abessiivi | sivuttavatta | sivuttavitta |
instruktiivi | – | sivuttavin |
komitatiivi | – | sivuttavine |