skeitannut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | skeitannut | skeitanneet |
genetiivi | skeitanneen | skeitanneiden skeitanneitten |
partitiivi | skeitannutta | skeitanneita |
akkusatiivi | skeitannut; skeitanneen |
skeitanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | skeitanneessa | skeitanneissa |
elatiivi | skeitanneesta | skeitanneista |
illatiivi | skeitanneeseen | skeitanneisiin skeitanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | skeitanneella | skeitanneilla |
ablatiivi | skeitanneelta | skeitanneilta |
allatiivi | skeitanneelle | skeitanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | skeitanneena | skeitanneina |
translatiivi | skeitanneeksi | skeitanneiksi |
abessiivi | skeitanneetta | skeitanneitta |
instruktiivi | – | skeitannein |
komitatiivi | – | skeitanneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | skeitannee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
skeitannut- |