soluttanut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | soluttanut | soluttaneet |
| genetiivi | soluttaneen | soluttaneiden soluttaneitten |
| partitiivi | soluttanutta | soluttaneita |
| akkusatiivi | soluttanut; soluttaneen |
soluttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | soluttaneessa | soluttaneissa |
| elatiivi | soluttaneesta | soluttaneista |
| illatiivi | soluttaneeseen | soluttaneisiin soluttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | soluttaneella | soluttaneilla |
| ablatiivi | soluttaneelta | soluttaneilta |
| allatiivi | soluttaneelle | soluttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | soluttaneena | soluttaneina |
| translatiivi | soluttaneeksi | soluttaneiksi |
| abessiivi | soluttaneetta | soluttaneitta |
| instruktiivi | – | soluttanein |
| komitatiivi | – | soluttaneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |