sopia

sopia

1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta sopa

sopia (61-E) (taivutus)

1. tehdä, solmia sopimus jostakin asiasta

   Asiastahan on sovittu, siitä löytyy mustaa valkoiselta.

   Pääsimme yhteisymmärrykseen ja sovimme asiasta.

2. soveltua

   Sorkkarauta sopii koirankopin hajottamiseen.

3. mahtua, olla fyysisesti mahtuva

   Miekka sopii hyvin tuppeen ja irtoaa helposti tarvittaessa.

   Palikkatestissä neliö ei sovi pyöreään reikään.

   Nämä housut sopivat hyvin jalkaan, ovat jopa väljät.

4. istua, vaatteesta puhuttaessa päälle istuva, sopia kooltaan

   Se sopii kuin nenä päähän.

   Puku sopii kuin valettu.

   Avaimen kolot sopivat tarkoin lukon haittoihin.

   Miekka sopii hyvin tuppeen eikä ainakaan solahda pois.

5. olla pukeva, sellainen jonka väri tai tyyli pukevat kantajaansa

   Tämä paita sopii silmieni väriin.

6. sointua yhteen

   Se sopii huonosti taustaansa.

   Mustat housut ja vihreä paita sopivat yhteen.

7. olla mahdollista tai hyväksyttyä, olla sopivaa, käydä, käydä päinsä

   Sopiiko sinulle, että ulkoilutan koiran vasta illalla?

   Kyllä, mutta sopiikohan se koiralle.

   Maanantai sopii minulle hyvin.

8. tehdä sovinto, selvittää riita

   Olemme sopineet äitisi kanssa ja yritämme tulla toimeen.

• IPA: /ˈsopiɑˣ/
• tavutus: so‧pi‧a

• adjektiivit: sopiva, sovelias
• substantiivit: sopimus, sovinto, sopiminen
• verbit: refleksiivinen sopeutua, soveltaa, kausatiivinen sovittaa

sopimisoikeus

• Sopia kuin nyrkki silmään. = sopia hyvin
• Sopia yhteen kuin paita ja perse = sopia hyvin yhteen
• Sopia kuin nenä päähän = sopia hyvin yhteen

• sopia Kielitoimiston sanakirjassa
• Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Sopia. Kotimaisten kielten keskus
• Artikkelit 500, 800, 1209 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa