sortanut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sortanut | sortaneet |
genetiivi | sortaneen | sortaneiden sortaneitten |
partitiivi | sortanutta | sortaneita |
akkusatiivi | sortanut; sortaneen | sortaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sortaneessa | sortaneissa |
elatiivi | sortaneesta | sortaneista |
illatiivi | sortaneeseen | sortaneisiin sortaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sortaneella | sortaneilla |
ablatiivi | sortaneelta | sortaneilta |
allatiivi | sortaneelle | sortaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sortaneena | sortaneina |
translatiivi | sortaneeksi | sortaneiksi |
abessiivi | sortaneetta | sortaneitta |
instruktiivi | – | sortanein |
komitatiivi | – | sortaneine |