Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sovittelija | sovittelijat |
genetiivi | sovittelijan | sovittelijoiden sovittelijoitten (sovittelijain) |
partitiivi | sovittelijaa | sovittelijoita |
akkusatiivi | sovittelija; sovittelijan |
sovittelijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sovittelijassa | sovittelijoissa |
elatiivi | sovittelijasta | sovittelijoista |
illatiivi | sovittelijaan | sovittelijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sovittelijalla | sovittelijoilla |
ablatiivi | sovittelijalta | sovittelijoilta |
allatiivi | sovittelijalle | sovittelijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sovittelijana | sovittelijoina |
translatiivi | sovittelijaksi | sovittelijoiksi |
abessiivi | sovittelijatta | sovittelijoitta |
instruktiivi | – | sovittelijoin |
komitatiivi | – | sovittelijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sovittelija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
|
välimies, välittäjä, neuvottelija