speksi (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | speksi | speksit |
genetiivi | speksin | speksien (speksein) |
partitiivi | speksiä | speksejä |
akkusatiivi | speksi; speksin |
speksit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | speksissä | spekseissä |
elatiivi | speksistä | spekseistä |
illatiivi | speksiin | spekseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | speksillä | spekseillä |
ablatiivi | speksiltä | spekseiltä |
allatiivi | speksille | spekseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | speksinä | spekseinä |
translatiivi | speksiksi | spekseiksi |
abessiivi | speksittä | spekseittä |
instruktiivi | – | speksein |
komitatiivi | – | spekseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | speksi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Ylioppilaiden esittämää parodioivaa näytelmää tarkoittava sana on lainattu ruotsin sanasta spex, joka on lyhennelmä ruotsin sanasta spektakel. Spex on syntynyt opiskelijaslangissa ja otettu käyttöön 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.[1]