spiikkaava
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | spiikkaava | spiikkaavat |
| genetiivi | spiikkaavan | spiikkaavien (spiikkaavain) |
| partitiivi | spiikkaavaa | spiikkaavia |
| akkusatiivi | spiikkaava; spiikkaavan |
spiikkaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | spiikkaavassa | spiikkaavissa |
| elatiivi | spiikkaavasta | spiikkaavista |
| illatiivi | spiikkaavaan | spiikkaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | spiikkaavalla | spiikkaavilla |
| ablatiivi | spiikkaavalta | spiikkaavilta |
| allatiivi | spiikkaavalle | spiikkaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | spiikkaavana | spiikkaavina |
| translatiivi | spiikkaavaksi | spiikkaaviksi |
| abessiivi | spiikkaavatta | spiikkaavitta |
| instruktiivi | – | spiikkaavin |
| komitatiivi | – | spiikkaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | spiikkaava- | |
| vahva vartalo | spiikkaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |