| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sponsori | sponsorit |
| genetiivi | sponsorin | sponsorien sponsoreiden sponsoreitten |
| partitiivi | sponsoria | sponsoreita sponsoreja |
| akkusatiivi | sponsori; sponsorin |
sponsorit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sponsorissa | sponsoreissa |
| elatiivi | sponsorista | sponsoreista |
| illatiivi | sponsoriin | sponsoreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sponsorilla | sponsoreilla |
| ablatiivi | sponsorilta | sponsoreilta |
| allatiivi | sponsorille | sponsoreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sponsorina | sponsoreina |
| translatiivi | sponsoriksi | sponsoreiksi |
| abessiivi | sponsoritta | sponsoreitta |
| instruktiivi | – | sponsorein |
| komitatiivi | – | sponsoreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sponsori- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Sana juontuu latinan sanasta sponsor, takaaja. Sanan nykymerkitys on laina englannin sanasta sponsor, jota on käytetty 1930-luvulta alkaen radio-ohjelmien rahoittajasta ja 1970-luvulta lähtien urheilutapahtuman rahoittajasta. Suomessa käytettiin sanaa sponsor 1960-luvulla sitaattilainana ja suomalaistettua asua sponsori on käytetty 1970-luvulta alkaen.[2]
|
|