stimuloiva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | stimuloiva | stimuloivat |
genetiivi | stimuloivan | stimuloivien (stimuloivain) |
partitiivi | stimuloivaa | stimuloivia |
akkusatiivi | stimuloiva; stimuloivan |
stimuloivat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | stimuloivassa | stimuloivissa |
elatiivi | stimuloivasta | stimuloivista |
illatiivi | stimuloivaan | stimuloiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | stimuloivalla | stimuloivilla |
ablatiivi | stimuloivalta | stimuloivilta |
allatiivi | stimuloivalle | stimuloiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | stimuloivana | stimuloivina |
translatiivi | stimuloivaksi | stimuloiviksi |
abessiivi | stimuloivatta | stimuloivitta |
instruktiivi | – | stimuloivin |
komitatiivi | – | stimuloivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | stimuloiva- | |
vahva vartalo | stimuloiva- | |
konsonantti- vartalo |
- |