stishoviitti (5-C) (ei monikkoa)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | stishoviitti | – |
genetiivi | stishoviitin | – |
partitiivi | stishoviittia | – |
akkusatiivi | stishoviitti; stishoviitin |
– |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | stishoviitissa | – |
elatiivi | stishoviitista | – |
illatiivi | stishoviittiin | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | stishoviitilla | – |
ablatiivi | stishoviitilta | – |
allatiivi | stishoviitille | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | stishoviittina | – |
translatiivi | stishoviitiksi | – |
abessiivi | stishoviititta | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | stishoviitteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | stishoviiti- | |
vahva vartalo | stishoviitti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
venäläisen fyysikon Sergej Mihailovitš Stišovin (1937–) mukaan, joka valmisti yhdistettä laboratoriossa[1]
|
|