summannut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | summannut | summanneet |
genetiivi | summanneen | summanneiden summanneitten |
partitiivi | summannutta | summanneita |
akkusatiivi | summannut; summanneen | summanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | summanneessa | summanneissa |
elatiivi | summanneesta | summanneista |
illatiivi | summanneeseen | summanneisiin summanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | summanneella | summanneilla |
ablatiivi | summanneelta | summanneilta |
allatiivi | summanneelle | summanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | summanneena | summanneina |
translatiivi | summanneeksi | summanneiksi |
abessiivi | summanneetta | summanneitta |
instruktiivi | – | summannein |
komitatiivi | – | summanneine |