suomentanut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suomentanut | suomentaneet |
genetiivi | suomentaneen | suomentaneiden suomentaneitten |
partitiivi | suomentanutta | suomentaneita |
akkusatiivi | suomentanut; suomentaneen | suomentaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suomentaneessa | suomentaneissa |
elatiivi | suomentaneesta | suomentaneista |
illatiivi | suomentaneeseen | suomentaneisiin suomentaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suomentaneella | suomentaneilla |
ablatiivi | suomentaneelta | suomentaneilta |
allatiivi | suomentaneelle | suomentaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suomentaneena | suomentaneina |
translatiivi | suomentaneeksi | suomentaneiksi |
abessiivi | suomentaneetta | suomentaneitta |
instruktiivi | – | suomentanein |
komitatiivi | – | suomentaneine |