suotava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suotatava | suotatavat |
genetiivi | suotatavan | suotatavien (suotatavain) |
partitiivi | suotatavaa | suotatavia |
akkusatiivi | suotatava; suotatavan | suotatavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suotatavassa | suotatavissa |
elatiivi | suotatavasta | suotatavista |
illatiivi | suotatavaan | suotataviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suotatavalla | suotatavilla |
ablatiivi | suotatavalta | suotatavilta |
allatiivi | suotatavalle | suotataville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suotatavana | suotatavina |
translatiivi | suotatavaksi | suotataviksi |
abessiivi | suotatavatta | suotatavitta |
instruktiivi | – | suotatavin |
komitatiivi | – | suotatavine |
suotava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suotava | suotavat |
genetiivi | suotavan | suotavien (suotavain) |
partitiivi | suotavaa | suotavia |
akkusatiivi | suotava; suotavan | suotavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suotavassa | suotavissa |
elatiivi | suotavasta | suotavista |
illatiivi | suotavaan | suotaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suotavalla | suotavilla |
ablatiivi | suotavalta | suotavilta |
allatiivi | suotavalle | suotaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suotavana | suotavina |
translatiivi | suotavaksi | suotaviksi |
abessiivi | suotavatta | suotavitta |
instruktiivi | – | suotavin |
komitatiivi | – | suotavine |