surahteleminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | surahteleminen | surahtelemiset |
genetiivi | surahtelemisen | surahtelemisten surahtelemisien |
partitiivi | surahtelemista | surahtelemisia |
akkusatiivi | surahteleminen; surahtelemisen |
surahtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | surahtelemisessa | surahtelemisissa |
elatiivi | surahtelemisesta | surahtelemisista |
illatiivi | surahtelemiseen | surahtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | surahtelemisella | surahtelemisilla |
ablatiivi | surahtelemiselta | surahtelemisilta |
allatiivi | surahtelemiselle | surahtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | surahtelemisena (surahtelemisna) |
surahtelemisina |
translatiivi | surahtelemiseksi | surahtelemisiksi |
abessiivi | surahtelemisetta | surahtelemisitta |
instruktiivi | – | surahtelemisin |
komitatiivi | – | surahtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | surahtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
surahtelemis- |