surmannut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | surmannut | surmanneet |
genetiivi | surmanneen | surmanneiden surmanneitten |
partitiivi | surmannutta | surmanneita |
akkusatiivi | surmannut; surmanneen | surmanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | surmanneessa | surmanneissa |
elatiivi | surmanneesta | surmanneista |
illatiivi | surmanneeseen | surmanneisiin surmanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | surmanneella | surmanneilla |
ablatiivi | surmanneelta | surmanneilta |
allatiivi | surmanneelle | surmanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | surmanneena | surmanneina |
translatiivi | surmanneeksi | surmanneiksi |
abessiivi | surmanneetta | surmanneitta |
instruktiivi | – | surmannein |
komitatiivi | – | surmanneine |