suurimo (2) (tavallisesti monikossa)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suurimo | suurimot |
| genetiivi | suurimon | suurimojen suurimoiden suurimoitten |
| partitiivi | suurimoa | suurimoita suurimoja |
| akkusatiivi | suurimo; suurimon |
suurimot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suurimossa | suurimoissa |
| elatiivi | suurimosta | suurimoista |
| illatiivi | suurimoon | suurimoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suurimolla | suurimoilla |
| ablatiivi | suurimolta | suurimoilta |
| allatiivi | suurimolle | suurimoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suurimona | suurimoina |
| translatiivi | suurimoksi | suurimoiksi |
| abessiivi | suurimotta | suurimoitta |
| instruktiivi | – | suurimoin |
| komitatiivi | – | suurimoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suurimo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
liittyy sanaan suuri, rinnakkaismuoto suurima voi olla johdos verbistä *suuria ’jauhaa karkeaksi’[1]
|
Ks. ryyni |
kaurasuurimo, mannasuurimo, ohrasuurimo, riisisuurimo, tattarisuurimo, vehnäsuurimo