syytänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | syytänyt | syytäneet |
| genetiivi | syytäneen | syytäneiden syytäneitten |
| partitiivi | syytänyttä | syytäneitä |
| akkusatiivi | syytänyt; syytäneen |
syytäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | syytäneessä | syytäneissä |
| elatiivi | syytäneestä | syytäneistä |
| illatiivi | syytäneeseen | syytäneisiin syytäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | syytäneellä | syytäneillä |
| ablatiivi | syytäneeltä | syytäneiltä |
| allatiivi | syytäneelle | syytäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | syytäneenä | syytäneinä |
| translatiivi | syytäneeksi | syytäneiksi |
| abessiivi | syytäneettä | syytäneittä |
| instruktiivi | – | syytänein |
| komitatiivi | – | syytäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | syytänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
syytänyt- | |