säikähtänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säikähtänyt | säikähtäneet |
| genetiivi | säikähtäneen | säikähtäneiden säikähtäneitten |
| partitiivi | säikähtänyttä | säikähtäneitä |
| akkusatiivi | säikähtänyt; säikähtäneen |
säikähtäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säikähtäneessä | säikähtäneissä |
| elatiivi | säikähtäneestä | säikähtäneistä |
| illatiivi | säikähtäneeseen | säikähtäneisiin säikähtäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säikähtäneellä | säikähtäneillä |
| ablatiivi | säikähtäneeltä | säikähtäneiltä |
| allatiivi | säikähtäneelle | säikähtäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säikähtäneenä | säikähtäneinä |
| translatiivi | säikähtäneeksi | säikähtäneiksi |
| abessiivi | säikähtäneettä | säikähtäneittä |
| instruktiivi | – | säikähtänein |
| komitatiivi | – | säikähtäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | säikähtänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
säikähtänyt- | |