särkynyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | särkynyt | särkyneet |
| genetiivi | särkyneen | särkyneiden särkyneitten |
| partitiivi | särkynyttä | särkyneitä |
| akkusatiivi | särkynyt; särkyneen | särkyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | särkyneessä | särkyneissä |
| elatiivi | särkyneestä | särkyneistä |
| illatiivi | särkyneeseen | särkyneisiin särkyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | särkyneellä | särkyneillä |
| ablatiivi | särkyneeltä | särkyneiltä |
| allatiivi | särkyneelle | särkyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | särkyneenä | särkyneinä |
| translatiivi | särkyneeksi | särkyneiksi |
| abessiivi | särkyneettä | särkyneittä |
| instruktiivi | – | särkynein |
| komitatiivi | – | särkyneine |