tähtäävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tähtäävä | tähtäävät |
| genetiivi | tähtäävän | tähtäävien (tähtääväin) |
| partitiivi | tähtäävää | tähtääviä |
| akkusatiivi | tähtäävä; tähtäävän |
tähtäävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tähtäävässä | tähtäävissä |
| elatiivi | tähtäävästä | tähtäävistä |
| illatiivi | tähtäävään | tähtääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tähtäävällä | tähtäävillä |
| ablatiivi | tähtäävältä | tähtääviltä |
| allatiivi | tähtäävälle | tähtääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tähtäävänä | tähtäävinä |
| translatiivi | tähtääväksi | tähtääviksi |
| abessiivi | tähtäävättä | tähtäävittä |
| instruktiivi | – | tähtäävin |
| komitatiivi | – | tähtäävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tähtäävä- | |
| vahva vartalo | tähtäävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |