Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tällinki | tällingit |
genetiivi | tällingin | tällinkien (tällinkein) |
partitiivi | tällinkiä | tällinkejä |
akkusatiivi | tällinki; tällingin |
tällingit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tällingissä | tällingeissä |
elatiivi | tällingistä | tällingeistä |
illatiivi | tällinkiin | tällinkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tällingillä | tällingeillä |
ablatiivi | tällingiltä | tällingeiltä |
allatiivi | tällingille | tällingeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tällinkinä | tällinkeinä |
translatiivi | tällingiksi | tällingeiksi |
abessiivi | tällingittä | tällingeittä |
instruktiivi | – | tällingein |
komitatiivi | – | tällinkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tällingi- | |
vahva vartalo | tällinki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
pohjimmiltaan ruotsin sanasta ställa,[1] vrt. suomen tällätä, ruotsin ställning