täplittämä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | täplittämä | täplittämät |
genetiivi | täplittämän | täplittämien (täplittämäin) |
partitiivi | täplittämää | täplittämiä |
akkusatiivi | täplittämä; täplittämän |
täplittämät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | täplittämässä | täplittämissä |
elatiivi | täplittämästä | täplittämistä |
illatiivi | täplittämään | täplittämiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | täplittämällä | täplittämillä |
ablatiivi | täplittämältä | täplittämiltä |
allatiivi | täplittämälle | täplittämille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | täplittämänä | täplittäminä |
translatiivi | täplittämäksi | täplittämiksi |
abessiivi | täplittämättä | täplittämittä |
instruktiivi | – | täplittämin |
komitatiivi | – | täplittämine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |