Katso myös: tarkkaava |
tärkkäävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tärkkäävä | tärkkäävät |
genetiivi | tärkkäävän | tärkkäävien (tärkkääväin) |
partitiivi | tärkkäävää | tärkkääviä |
akkusatiivi | tärkkäävä; tärkkäävän |
tärkkäävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tärkkäävässä | tärkkäävissä |
elatiivi | tärkkäävästä | tärkkäävistä |
illatiivi | tärkkäävään | tärkkääviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tärkkäävällä | tärkkäävillä |
ablatiivi | tärkkäävältä | tärkkääviltä |
allatiivi | tärkkäävälle | tärkkääville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tärkkäävänä | tärkkäävinä |
translatiivi | tärkkääväksi | tärkkääviksi |
abessiivi | tärkkäävättä | tärkkäävittä |
instruktiivi | – | tärkkäävin |
komitatiivi | – | tärkkäävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tärkkäävä- | |
vahva vartalo | tärkkäävä- | |
konsonantti- vartalo |
- |