tärvellyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tärvellyt | tärvelleet |
| genetiivi | tärvelleen | tärvelleiden tärvelleitten |
| partitiivi | tärvellyttä | tärvelleitä |
| akkusatiivi | tärvellyt; tärvelleen |
tärvelleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tärvelleessä | tärvelleissä |
| elatiivi | tärvelleestä | tärvelleistä |
| illatiivi | tärvelleeseen | tärvelleisiin tärvelleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tärvelleellä | tärvelleillä |
| ablatiivi | tärvelleeltä | tärvelleiltä |
| allatiivi | tärvelleelle | tärvelleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tärvelleenä | tärvelleinä |
| translatiivi | tärvelleeksi | tärvelleiksi |
| abessiivi | tärvelleettä | tärvelleittä |
| instruktiivi | – | tärvellein |
| komitatiivi | – | tärvelleine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tärvellee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tärvellyt- | |