täydentävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | täydentävä | täydentävät |
genetiivi | täydentävän | täydentävien (täydentäväin) |
partitiivi | täydentävää | täydentäviä |
akkusatiivi | täydentävä; täydentävän | täydentävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | täydentävässä | täydentävissä |
elatiivi | täydentävästä | täydentävistä |
illatiivi | täydentävään | täydentäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | täydentävällä | täydentävillä |
ablatiivi | täydentävältä | täydentäviltä |
allatiivi | täydentävälle | täydentäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | täydentävänä | täydentävinä |
translatiivi | täydentäväksi | täydentäviksi |
abessiivi | täydentävättä | täydentävittä |
instruktiivi | – | täydentävin |
komitatiivi | – | täydentävine |