törkkäävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | törkkäävä | törkkäävät |
genetiivi | törkkäävän | törkkäävien (törkkääväin) |
partitiivi | törkkäävää | törkkääviä |
akkusatiivi | törkkäävä; törkkäävän |
törkkäävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | törkkäävässä | törkkäävissä |
elatiivi | törkkäävästä | törkkäävistä |
illatiivi | törkkäävään | törkkääviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | törkkäävällä | törkkäävillä |
ablatiivi | törkkäävältä | törkkääviltä |
allatiivi | törkkäävälle | törkkääville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | törkkäävänä | törkkäävinä |
translatiivi | törkkääväksi | törkkääviksi |
abessiivi | törkkäävättä | törkkäävittä |
instruktiivi | – | törkkäävin |
komitatiivi | – | törkkäävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | törkkäävä- | |
vahva vartalo | törkkäävä- | |
konsonantti- vartalo |
- |