törkkivä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | törkkivä | törkkivät |
genetiivi | törkkivän | törkkivien (törkkiväin) |
partitiivi | törkkivää | törkkiviä |
akkusatiivi | törkkivä; törkkivän |
törkkivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | törkkivässä | törkkivissä |
elatiivi | törkkivästä | törkkivistä |
illatiivi | törkkivään | törkkiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | törkkivällä | törkkivillä |
ablatiivi | törkkivältä | törkkiviltä |
allatiivi | törkkivälle | törkkiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | törkkivänä | törkkivinä |
translatiivi | törkkiväksi | törkkiviksi |
abessiivi | törkkivättä | törkkivittä |
instruktiivi | – | törkkivin |
komitatiivi | – | törkkivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | törkkivä- | |
vahva vartalo | törkkivä- | |
konsonantti- vartalo |
- |