taapertava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | taapertava | taapertavat |
genetiivi | taapertavan | taapertavien (taapertavain) |
partitiivi | taapertavaa | taapertavia |
akkusatiivi | taapertava; taapertavan |
taapertavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | taapertavassa | taapertavissa |
elatiivi | taapertavasta | taapertavista |
illatiivi | taapertavaan | taapertaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | taapertavalla | taapertavilla |
ablatiivi | taapertavalta | taapertavilta |
allatiivi | taapertavalle | taapertaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | taapertavana | taapertavina |
translatiivi | taapertavaksi | taapertaviksi |
abessiivi | taapertavatta | taapertavitta |
instruktiivi | – | taapertavin |
komitatiivi | – | taapertavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | taapertava- | |
vahva vartalo | taapertava- | |
konsonantti- vartalo |
- |