tainnuttava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tainnuttava | tainnuttavat |
genetiivi | tainnuttavan | tainnuttavien (tainnuttavain) |
partitiivi | tainnuttavaa | tainnuttavia |
akkusatiivi | tainnuttava; tainnuttavan | tainnuttavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tainnuttavassa | tainnuttavissa |
elatiivi | tainnuttavasta | tainnuttavista |
illatiivi | tainnuttavaan | tainnuttaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tainnuttavalla | tainnuttavilla |
ablatiivi | tainnuttavalta | tainnuttavilta |
allatiivi | tainnuttavalle | tainnuttaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tainnuttavana | tainnuttavina |
translatiivi | tainnuttavaksi | tainnuttaviksi |
abessiivi | tainnuttavatta | tainnuttavitta |
instruktiivi | – | tainnuttavin |
komitatiivi | – | tainnuttavine |
tainnuttava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tainnuttava | tainnuttavat |
genetiivi | tainnuttavan | tainnuttavien (tainnuttavain) |
partitiivi | tainnuttavaa | tainnuttavia |
akkusatiivi | tainnuttava; tainnuttavan | tainnuttavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tainnuttavassa | tainnuttavissa |
elatiivi | tainnuttavasta | tainnuttavista |
illatiivi | tainnuttavaan | tainnuttaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tainnuttavalla | tainnuttavilla |
ablatiivi | tainnuttavalta | tainnuttavilta |
allatiivi | tainnuttavalle | tainnuttaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tainnuttavana | tainnuttavina |
translatiivi | tainnuttavaksi | tainnuttaviksi |
abessiivi | tainnuttavatta | tainnuttavitta |
instruktiivi | – | tainnuttavin |
komitatiivi | – | tainnuttavine |