taipuva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | taipuva | taipuvat |
genetiivi | taipuvan | taipuvien (taipuvain) |
partitiivi | taipuvaa | taipuvia |
akkusatiivi | taipuva; taipuvan |
taipuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | taipuvassa | taipuvissa |
elatiivi | taipuvasta | taipuvista |
illatiivi | taipuvaan | taipuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | taipuvalla | taipuvilla |
ablatiivi | taipuvalta | taipuvilta |
allatiivi | taipuvalle | taipuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | taipuvana | taipuvina |
translatiivi | taipuvaksi | taipuviksi |
abessiivi | taipuvatta | taipuvitta |
instruktiivi | – | taipuvin |
komitatiivi | – | taipuvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | taipuva- | |
vahva vartalo | taipuva- | |
konsonantti- vartalo |
- |