taitamaton (34-C) (komparatiivi taitamattomampi, superlatiivi taitamattomin) (taivutus)
johdos verbistä taitaa (taitama- + -ton)
taitamaton
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | taitamaton | taitamattomat |
genetiivi | taitamattoman | taitamattomien (taitamatonten) |
partitiivi | taitamatonta | taitamattomia |
akkusatiivi | taitamaton; taitamattoman |
taitamattomat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | taitamattomassa | taitamattomissa |
elatiivi | taitamattomasta | taitamattomista |
illatiivi | taitamattomaan | taitamattomiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | taitamattomalla | taitamattomilla |
ablatiivi | taitamattomalta | taitamattomilta |
allatiivi | taitamattomalle | taitamattomille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | taitamattomana (taitamatonna) |
taitamattomina |
translatiivi | taitamattomaksi | taitamattomiksi |
abessiivi | taitamattomatta | taitamattomitta |
instruktiivi | – | taitamattomin |
komitatiivi | – | taitamattomine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |