taltuttanut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taltuttanut | taltuttaneet |
| genetiivi | taltuttaneen | taltuttaneiden taltuttaneitten |
| partitiivi | taltuttanutta | taltuttaneita |
| akkusatiivi | taltuttanut; taltuttaneen | taltuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taltuttaneessa | taltuttaneissa |
| elatiivi | taltuttaneesta | taltuttaneista |
| illatiivi | taltuttaneeseen | taltuttaneisiin taltuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taltuttaneella | taltuttaneilla |
| ablatiivi | taltuttaneelta | taltuttaneilta |
| allatiivi | taltuttaneelle | taltuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taltuttaneena | taltuttaneina |
| translatiivi | taltuttaneeksi | taltuttaneiksi |
| abessiivi | taltuttaneetta | taltuttaneitta |
| instruktiivi | – | taltuttanein |
| komitatiivi | – | taltuttaneine |