tappaja (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tappaja | tappajat |
genetiivi | tappajan | tappajien (tappajain) |
partitiivi | tappajaa | tappajia |
akkusatiivi | tappaja; tappajan |
tappajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tappajassa | tappajissa |
elatiivi | tappajasta | tappajista |
illatiivi | tappajaan | tappajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tappajalla | tappajilla |
ablatiivi | tappajalta | tappajilta |
allatiivi | tappajalle | tappajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tappajana | tappajina |
translatiivi | tappajaksi | tappajiksi |
abessiivi | tappajatta | tappajitta |
instruktiivi | – | tappajin |
komitatiivi | – | tappajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tappaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
ammattitappaja, papintappaja, tappajasolu